24. tammikuuta 2012

Satunnaista






voi miten tutulta tämä kokeisiin luku tuntuukaan, ihan niin kuin aina olisi koeviikko. Kaikki finaali ja temporaalirakenteet päähän kymmenessä minuutissa ja sanat viidessä. Muuten en jaksa herätä ja koko koe jää tekemättä. Vielä vähän pinnistelyä ja kohta se jo on ohi, ja sitten seuraava pinnistys, ja helpotus, ja sitten taas... on se erilaista sitten kun kirjoitukset lähestyy, ei ole montaa rauhan hetkeä kun aina on oiva hetki lukea. Ei muuta kuin että kohtakohta kesäkesä, ehkäehkä ei ihan vielä?

Vähän filmikuvia pari kesää sitten. Näytin kyllä aika erilaiselta- ja vakavalta.
Öitä!

18. tammikuuta 2012

väistäkää, torni kaatuu

torni kaatuu päälle, pitää juosta pois alta. Juoksen jo huomenaamulla, en tarpeeksi kauas tosin. Vain muutaman tunnin lento länteen. Vain rajan yli, se riittää. Kiitos tästä lomasta.

 Vangitsin hetken

 Ihailin kauneutta

Kaipaan

Muistan sen päivän

Parhaat kaverit

Ikävöin pikkasen pitkiä hiuksia

15. tammikuuta 2012

Talvipäivä


Herään kolmatta kertaa tänä aamuna. Ensimmäisen kerran kun kuulen rahapuuni lehtien narskuvan kissan hampaiden niihin pureutuessa. Päätän odottaa kärsivällisesti hetken, tietäen ettei kissa anna periksi. Raivo nousee kuin kuume ja nousen vauhdilla ylös sängystä kesken maittavien unien ja ryntään keittiöön kaatamaan kissanruoat kulhoihin. Juuri kun saan taas unenpäästä kiinni, suljetun oven takana kuuluu kynsien rapina. Raapsraapsraapsraaps... tauko... raapsraapsraapsraaps... Yritän olla liikahtamatta jottei kissa kuulisi minun reagoivan. Raivo nousee silti entistä suurempana ja ryntään kiroillen ovelle ja näen siellä kissan joka tuijottaa veijarimaisesti kuin pikku kakara. Nyt saa riittää. Kaappaan kissa syliini ja vien sen ulos pakkaseen. Olkoon siellä häpeämässä, minun täytyy saada nukkua!

Kuvissa on kyse toisesta, vallan suloisesta ja kiltistä kissasta joka nukkui kyljessäni kiini aamuun asti.






Koulutöitä on taas lattiasta kattoon, mutta huokaisen helpotuksesta kun ajattelen ensi viikon matkaa Tukholmaa. Kyllä on passeliin aikaan. En tainnut saada joululomasta tarpeekseni, joten ensi viikolla suuntaan paratiisiin.

8. tammikuuta 2012

juna-aseman valoissa





Hiippailua juna-aseman valoissa. Tuo oli tasan kolme tuntia ennen kun lipuntarkastaja katsoi minua moittivalla katseella ja länttäsi laskun käteen. Meinasi tulla itkut.

2. tammikuuta 2012

Mulle tupsahti se ilo




Tänään lumisateessa mietin miksi koskaan vastustin lunta. Sitten tuli kauhea ikävä joulua ja tekee mieli käpertyä vilttiin ja lukea kirjaa, koota palapeliä, katsella takassa liehuavaa tulta ja tuntea lämpöinen tunnelma sormenpäissä.

Löysin ilokseni uuden vuoden aattona ihanan laulajan, Anni B Sweet. Meidät on selvästikin luotu toisillemme. Tässä sitä kuuntelen ja teen kaikkea tyhjänpäiväistä ja haaveilen pidemmistä päivistä ja uusista projekteista.