Hiiii, ne on nyt mun. En voi muuta kuin ihailla ja syödä  niistä välipalaa uudestaan ja uudestaan. Vielä himottaisi varsinaiset  siirtolapuutarhamallit. Kupposet ovat kerrassaan niin suloisia! 
Ulkona  vallitsee täysi tyynyys ja elokuun viimeiset auringon rippeet tippuvat  pihallemme. Tahdon mennä nurmeen kierimään, hengittää kesän itseeni.  Niin että tuoksua riittää pitkän talven yli. Sitä kesän tunnetta. Kamera  mukaan!



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti