Jään kyllä kaipaamaan näitä säitä, näitä auringonlaskun hetkiä. Hetkiä jotka kiitävät ohitse ennen kuin ehtii kameran kaivaa esille. Tuolloin ehdin, juuri ja juuri. Nuo villit kiharat viileässä syksyn tuulessa oli pakko vangita kuvaan ilta-auringossa.
2 kommenttia:
Voi miten hurmaava blogilöytö tämä!
kiitoksia, kiva kuulla :)
Lähetä kommentti