Huh, taistelen pelkoani vastaan. Aion olla täällä blogissa ihan minä. Joku minua estää kirjoittamasta päässä liikkuvia asioita, siksi on helpompaa kopioida toisesta "salaisesta" blogistani tekstiä, jonka ehkä uskalla julkaista. Kuvittelen että jotkut ajatukseni ovat liian hauraita päästäkseen tänne, julkisuuteen.
Olen hukuttanut aivaimeni ja niiden sijainti on minulle täysin mysteeri ja hajamielisuuteni päätä vaivaava häpeä. Lopetin grafiikkakurssin koska minua ei yhtäkiä enää huvittanut käydä sitä. Vihasin minuutin ajan yhtä ihmistä sydämeni pohjasta. Näin mitä suloisimman leffan, joka saattoi minut satumaailmaan, johon on ihana sukeltaa, mutta se ei valitettavasti ole tosi. Olen kuvitellut mielessäni keskusteluja eri ihmisten kanssa, enkä vaan pääni sisällä, juttelin salaa äänettä erään näkymättömän henkilön kanssa juna-asemalla kyytiä odotellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti